Suomalaiset eivät luota lisenssijärjestelmään – uusi tutkimus paljastaa karun epäluottamuksen
Helsingin yliopiston CEACG-tutkimuskeskuksen tuore raportti kertoo selvästi: suomalaiset eivät usko tulevaan rahapelijärjestelmän uudistukseen.
Vain 17 % pitää toimilupamallia hyvänä ideana, ja lähes puolet (49 %) pitää sitä huonona.
83 % uskoo, että rahapelihaitat tulevat lisääntymään, ja lähes kaikki (92,5 %) odottavat mainonnan kasvavan merkittävästi.
Uudistus muuttaa koko pelimarkkinan
Vuonna 2027 Veikkauksen yksinoikeus verkossa päättyy.
Sen jälkeen lisenssin saaneet yksityiset yhtiöt voivat tarjota ja markkinoida vedonlyöntiä, kasinopelejä ja netin automaatteja suomalaisille.
Tavoitteena on vähentää haittoja ja ohjata pelaaminen valvotuille sivustoille.
Mutta kansa ei usko tähän: yli 65 % arvioi, että valtion rahapelituotot vähenevät, eivät kasva.
Pelaaminen Suomessa – kuka pelaa ja paljonko käytetään rahaa?
Tutkimukseen osallistui 2 219 suomalaista.
Heistä 64 % oli pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana.
Pelaaminen oli yleisintä 55–64-vuotiailla miehillä, ja he myös käyttivät eniten rahaa.
Pelaamisen yleisyys ja rahankäyttö
| Ryhmä | Pelaajien osuus | Kuukausittainen kulutus (€/kk) | Huomioita |
|---|---|---|---|
| Kaikki vastaajat | 64 % | 74 € | Mediaani 20 € |
| Miehet | 68 % | 111 € | Pelaavat useammin ja suuremmilla panoksilla |
| Naiset | 59 % | 34 € | Pelaavat harvemmin |
| 25–34-vuotiaat | 57 % | 172 € | Suurin rahankäyttöikäryhmä |
| 55–64-vuotiaat miehet | 86 % | 103 € | Pelaavat eniten säännöllisesti |
Eniten pelattuja pelejä olivat lotto- ja arvontapelit (89,5 % pelaajista), raaputusarvat (36,6 %) ja urheiluvedonlyönti (24,4 %).
Ulkomaisten kasinoiden osuus oli vielä pieni – 13 % ilmoitti pelanneensa järjestelmän ulkopuolella.
Rahapelihaitat kasvussa jo nykyjärjestelmässä
Noin 14 % vastaajista kokee, että rahapelaaminen on ollut heille ongelmallista.
Haitat eivät siis koske vain harmaata markkinaa, vaan myös Veikkauksen pelejä.
Yleisimmät rahapelihaitat
| Haittaluokka | Osuus pelaajista | Huomioita |
|---|---|---|
| Taloudelliset ongelmat | 11,4 % | Yleisin haitta |
| Läheisen pelaamisen aiheuttamat haitat | 10,9 % | Kasvava ilmiö |
| Mielenterveyden heikkeneminen | 7,7 % | Usein yhdessä muiden haittojen kanssa |
| Ihmissuhdeongelmat | 4,0 % | Usein seurannaisvaikutus |
| Itsetuhoiset ajatukset | 1,6 % | Pieni osuus, mutta väestötasolla merkittävä |
Yli puolet ongelmapelaajista piti sekä Veikkauksen että ulkomaisten pelien tarjontaa ongelmallisina, mikä kertoo siitä, että peliongelmat eivät ole sidottuja yhteen toimijaan.
Markkinointi herättää vastareaktion
Jos jossain suomalaiset ovat yksimielisiä, se on tämä: rahapelimainontaa ei haluta lisää.
Suhtautuminen rahapelimarkkinointiin
| Markkinointimuoto | “Tulisi kieltää” -osuus |
|---|---|
| Vaikuttajamarkkinointi | 71 % |
| Kohdennettu mainonta somessa | 65 % |
| Suoramarkkinointi sähköpostitse | 65 % |
| Tervetulobonukset uusille asiakkaille | 67 % |
| Bonukset vanhoille asiakkaille | 54 % |
| Urheilun sponsorointi | 67 % haluaisi rajoittaa tai kieltää |
Tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät halua nähdä kasino- tai vedonlyöntisivustoja urheilun yhteydessä, eivätkä halua bonuksia tai mainoksia, jotka houkuttelevat pelaamaan useammin.
Pelaajat eivät usko haittojen vähenevän
Uudistuksen virallinen tavoite on vähentää ongelmia ja parantaa kanavointia.
Mutta 83 % suomalaisista arvioi, että ongelmat tulevat kasvamaan, ja 10 % uskoo kokevansa itse enemmän haittoja uuden järjestelmän aikana.
Moni epäilee, että markkinointi, bonukset ja helposti saavutettavat suomalaiset nettikasinot lisäävät riskejä nopeammin kuin valvonta pystyy niitä rajoittamaan.
Tutkimus jatkuu vuonna 2027
CEACG toteuttaa saman tutkimuksen uudelleen, kun lisenssijärjestelmä otetaan käyttöön.
Tulokset kertovat silloin, osuivatko suomalaisten pelot oikeaan – vai onnistuuko uusi malli hallitsemaan pelaamista vastuullisesti.
Toistaiseksi viesti on selvä: suomalaiset eivät kaipaa lisää nettikasinoita, mainontaa tai kasinobonuksia, vaan selkeyttä, vastuullisuutta ja vähemmän houkutuksia.
